MMK-kuulumisia | Tulosta |


Tällä sivulla voit lukea MMK:n jäsenkirjeitä. Kirjeet on järjestetty siten, että tuoreimmat kuulumiset ovat ylimpänä.

MMK. Maailma, Me Kaikki ry.
Ystäväkirje, huhtikuu 2010

http://www.tnnky.fi/images/stories/Gambia-kalenteri4_ympyra.jpgÄänet kerhon muurien takana kertovat elämästä Busumbalan kylässä: äitien estoton riitely, kaikki pitävät elämää yhtä aikaa, eikä kukaan kuuntele toistaan. Hetken kuluttua se päättyy, riita unohdetaan ja puheensorina alkaa uudelleen. Lasten vuoroin itku, kun äiti tai isompi siskoksista kurittaa, kohta taas nauru ja kiljunta. Kukot kilpailevat äänekkäästi reviireistä aamusta iltaan, kanat rotkottavat ja kropsuttavat syötävää kujalle heitetyistä jätteistä muiden eläinten kanssa. Karitsat kutsuvat emojaan, emot karitsoitaan. Silloin tällöin auto rymistelee kujaa pitkin ja soittaa äänimerkkiä, muutoin kukaan ei siirry sivuun ja alta pois. Siinä elämässä olet mukana, haluat tai et, sillä kaikki kuuluu hatarasti rakennetuista taloista, pihoista ja kujalta, joka on luonteva jatke pihapiirille, jossa saattaa asua kymmenenkin perhettä.

Me kerholla olemme muun touhun ohessa ihailleet heiluvia maitohampaita, ommelleet mekon saumoja ja nappeja, hoidelleet kiviin potkittuja varpaita ja muita ruhjeita, joita vauhdissa tulee. Osa niistä vaatii klinikalla käyntiä, suurin osa vaatii tehohoitona hellyyttä ja sylissä pitämistä. Äideillä on kotona jo useampia pienempiä sisaruksia, jotka täyttävät sylin, siinä ei enää kuusivuotiaalle ole tilaa. Uusimmat kerholaisemme opettelevat yhteisiä pelisääntöjä, joskus vielä kaikesta huolimatta jalat nousevat vikkelästi pöydälle tai joku sylkäisee lattialle. ”Vanhat” kerholaiset opettavat sääntöjä ja tapoja tulokkaille.

Vastaanottamamme laivakontin sairaalatavarat on otettu klinikoilla ja sairaaloissa tyytyväisinä vastaan. Saimme toimittaa myös koteihin välttämättömiä tavaroita: pyyhkeitä, lakanoita, makuualustoja, vaatetta, näkkileipää ja paljon muuta. Vankilaan veimme noin 7000 terveyssidettä naisvangeille. Tarvetta siellä on muovisista astioista: lautasista ja mukeista, kaikille ei riitä omia. Parhaita olisivat teräksiset - jos joku tietää kanavaa, jonka kautta voisimme saada Suomen vankiloista poistoon meneviä, täällä ne olisivat kovasti tarpeen.

Tässä kuussa saimme maalausurakkamme loppuun: huoneet ovat uusissa, kauniissa väreissä. Nyt vain odottelemme toukokuussa saapuvaa konttia, saamme tuoleja sekä tekstiilejä antamaan pehmeyttä. Ulkosuihkutilan ja wc:n seinät ovat valmiit sekä muurattu keittiöpiste pihamaalla tasoja vaille kunnossa. Tällä hetkellä vielä keittotouhumme toimivat paikalliseen tapaan: kolme kiveä, nuotio ja suuri pata. Yhdistyksen NGO-statuksen päätöstä odottelemme aina vain edelleen. Ministeriön viranomainen on vieraillut kerholla laskemassa toimiston tuolit ja pöydät, toivottavasta tyydyttää.

Suomalaiset ystävämme Ritva, Anneli, Marjatta ja Ulla ovat olleet vuoroillaan täällä apuna näiden kuukausien aikana. Olemme iloinneet oikeasti heistä jokaisesta, jokainen on antanut loistavan panoksensa täällä. Heille jokaiselle lämmin kiitos, kuin myös Ryskäryhmälle ja kaikille muille rakkaille työmme tukijoille ja vapaaehtoisille siellä Suomessa.

Kirsti kotiutuu takaisin Suomeen toukokuun lopussa, ja Maire jää tänne odottelemaan konttia ja mangojen kypsymistä. Tarkoitus on opettaa naisia valmistamaan mangosadosta säilykkeitä sadekauden ravinnoksi. Pian niitä kypsyy tonnikaupalla, osan myyvät Senegaliin, mutta suurin osa mätänee puiden alle, kaikkia ei voida syödäkään. Toivottavasti yrityksemme onnistuu ja saamme Suomesta lähetetyt lasipurkit täyteen. Olemme myös näiden kuukausien aikana keränneet naapureittemme tyhjät pullot talteen mangomehun keittoa varten, niitä on kertynyt ihan kiitettävä määrä. Koehillot casunuthedelmistä on tehty, ja lapset pistelivät sitä kilpaa leivän päällä.

Sadekausi koettelee kaikin tavoin väkeä: Hedelmiä ei tule mangojen jälkeen ennen seuraavaa talvea, vihanneksia saadaan vasta sadekauden jälkeen ja kaiken ruoan hinta nousee. Pääasiallisin ravinto on valkoinen riisi, joka ei paljon ravitse, täyttää vain vatsan. Autoilla kulkeminen moniin kyliin loppuu, koska tiet ovat pelkkää liejua ja pikkujärviä. Kelekelet, pakettiautoista tehdyt pikkubussit eivät pääse kuljettamaan ihmisiä, ja käveltävää saattaa tulla isojen kantamusten kanssa yli kymmenen kilometriä kosteassa kuumuudessa lähimmälle liikennöitävälle tielle. Tänä talvena turismi ei ole tuottanut edellisten vuosien tavoin, ja tästä toiseksi tärkeimmästä elinkeinosta ei ole kertynyt riittävästi rahaa sadekautta varten, jolloin vain joitakin espanjalaisia turistilentoja lentää tänne. Monet joutuvat myymään omaisuuttaan, jos sitä on, saadakseen perheelle ruokaa, ja kaikki ovat kovin stressaantuneita.

Kaikista vaikeuksista ja köyhyydestä huolimatta iloiseen optimismiin ja toisesta välittämiseen törmää joka hetki. Vain harva kulkee ohi suomatta hymyä ja tiedustelematta, onko kaikki hyvin. Sitä samaa toivomme teille kaikille: kantavaa optimismia ja kantavaa toivoa.

Gambiasta rakkaudella
Kirsti ja Maire

MMK. Maailma, Me Kaikki ryhttp://www.tnnky.fi/images/stories/gambia-kuvia_nettiin1-pieni.jpg
Jäsenkirje, tammikuu 2009

Tuokoon alkanut vuosi mukanaan jokaiselle teille rakkautta, toivon näkökulman sekä voimia ja viisautta oikeisiin ratkaisuihin!

Terveisemme lapsiltamme Gambiasta, ja suuri kiitos lahjoituksistanne, joita yhdistyksen tilille oli tullut matkamme aikana! Helmikuun matkallamme toimitamme lahjat Gambiaan juuri niin kuin olette ne osoittaneet. Monta tosi tarvetta voidaan täyttää, saada lasten vatsat täyteen ja koulunkäyntiä maksettua – teette todella arvokasta työtä lasten tulevaisuuden hyväksi.

MMK-yhdistyksen uusi hallitus vuodelle 2009 on järjestäytynyt. Olemme myös saaneet lääninhallitukselta varainkeräysluvan. Nyt voimme julkisesti kerätä rahaa kerhon toiminnan pyörittämiseen. Keräyksen lupanumero on OKH-48A.

Uutena haasteena alkaneelle vuodelle tulee uuden kerhotilan ja varaston vuokrat. Olemme päätyneet vuokramaan helmikuussa tilan, jossa on sekä varasto että kerhotila saman katon alla. Näin vartiointi ja turvallisuus onnistuvat parhaiten. Tarkoitus on tehdä vuokrasopimus vähintään kolmelle vuodelle, jotta pakollinen tilojen maalaus ja kunnostus kannattaa tehdä. Näitä uusia kustannuksia peittääksemme olemme avanneet ystäville mahdollisuuden liittyä lahjoittajana ”kymppikerhoon” (katso kirjeen loppuosa).

Kuuden viikon aikana saimme vieraita Suomesta, mikä on aina mukavaa! Joulua odotellessa lapset askartelivat kortteja Suomeen ja koristelivat kotiin vietäväksi joulukuusen piirustuspahville. Kerhon joulujuhla oli menestys. Joulukertomus kertoi maailman tärkeimmästä yöstä, jouluyöstä. Leikkien ja laulujen jälkeen syötiin ateria: 60l punaista benechinriisiä, valtava paistettu barrakuda kasvisten kera ja muutama ämpärillinen mehua sekä jälkiruuaksi makeisia. Saavit tyhjenivät, ja myös kujan lapsille riitti. Jokainen lapsemme sai todistuksen ja lahjakassin, jonka sisältä löytyi piirustusvälineitä, leluja ja muuta kivaa, namusia sekä jokaiselle myös uudet vaatteet. Mukana juhlimassa oli myös kaikki jo peruskoulussa aloittaneet lapset. Että hulinaa riitti... Onneksi suomalainen Kristiina oli apunamme.

Jäsenmaksu kuluvalle vuodelle on sama kuin viime vuonna, 20 €. Kaikille jäsenillemme lähetämme jatkossakin uutisia siitä, mitä Gambian Busumbalassa tapahtuu ja mitä lapsillemme kuuluu.

MMK. Maailma, Me Kaikki ry

 

nettisivut: www.maailmamekaikki.fi
sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
lasten koulutus: TSOP 573475-233512, viite 1151
kerhotyön tukeminen: TSOP 573475-237612, viite 1164

Haluatko sitoutua 5–10 eurolla kerran kuussa? Tervetuloa kummikerhoon!

MMK ry:n Gambian Busumbalan kylän päiväkerho on perustettu auttamaan varattomien perheiden lapsia. Kerhon varastoitavat tavarat ovat tähän asti olleet suomalaisen perheen talossa. Nyt perhe on muuttamassa takaisin Suomeen, ja meidän on siirrettävä tavaramme pois.

Busumbalan kerhohuoneen koko on noin 17m², joten sinne eivät mahdu sekä lapset että varasto. Lasten kerhotoimintaankin se on auttamattomasti liian pieni. Nyt meidän on vuokrattava suurempi ja toimivampi tila, jotta voimme jatkaa kerhotoimintaa. Nykyiset tilat ovat ilmaiset, mutta uudet tilat tulevat rasittamaan yhdistyksen laihaa kukkaroa.

Lapset ja me tarvitsemme nyt apua. Jos haluat auttaa, liity kummikerhoon. Etsimme tukijoita, jotka voisivat lahjoittaa 5–10 e/kk säännöllisesti kerhotilan vuokraan, ylläpitoon, lasten välipaloihin ja tarvikkeisiin. Suoraveloituksena maksu hoituu vaivatta. Tervetuloa kummikerhoon, ja kerro ystävällesikin mahdollisuudesta auttaa Gambian lasten pääsyä kerhomme kautta peruskouluun.

Lääninhallituksen keräysluvan päätösnumero on OKH-48A.

MMK. Maailma, Me Kaikki ry:n tili: TSOP 573475-237612, viite 1164

MMK. Maailma, Me Kaikki ry
Jäsenkirje, kesäkuu 2008
Suomi

On aika toivottaa kaunista ja leppoisaa kesää teille ystävät!

Alkuvuosi on ollut vauhdikas kerhon puitteissa monella tapaa. Viime kirjeessä kaipailtu tarpeellinen elektroniikka tuli lahjoituksena, kerholla komeilee uusi kiiltävä katto, ja uutta kerhotarvikettakin on jo kertynyt matkalaukkuun. Huhtikuussa lähti rymättyläläisten kontti kohti Afrikkaa, ja saimme MMK:n tavaroita siihen mukaan. Ihmeellisesti kertyi lyhyessä ajassa uutta, arvokasta tavaraa lahjoituksina. Juuri sitä, mistä oli pulaa! Kaikesta tästä suuren suuri kiitos!

Huhtikuun Gambian matka onnistui hyvin, ja lähes kaikki suunniteltu saatiin tehdyksi. Kattoremontin lisäksi talo kalkittiin ulkoa ja sisältä, ja yksi väliseinä kaadettiin pois tieltä. Saimme matkan aikana myös rekisteröityä yhdistyksen hyväntekeväisyysjärjestönä Gambiassa nimellä MMK. Gambia-Finland friendship association (MMK GaFfa). Eli nyt yhdistyksellä on mahdollisuus esim. tullivapaasti viedä tavaralahjoituksia vaikka koko oma kontillinen. Siinä haaste!

Toukokuinen hyväntekeväisyyskonsertti onnistui upeasti, kiitos taiteilijoiden! Sen tekivät mahdolliseksi mezzosopraano Mirja Rantanen, tenori Reino Turunen ja pianisti Marjatta Hannula. He ovat myös lupautuneet uuteen konserttiin kerhotyön hyväksi, siitä tiedottelemme syyskaudella lisää.

Heinäkuussa Maire ja Kirsti piipahtavat sadekauden paahteisessa Busumbalassa, ja saadaan taas uutta tietoa lapsista ja touhuista kerhossa. Myös kouluun lähtevien lasten käytännöt voidaan selvittää ja hoitaa.

Kerhon työ on ollut esillä useissa lehdissä ja Tampereen Radiossa. Toivomme julkisuuden kautta tulevan lisää kummeja kouluun pääsyä odottaville lapsillemme. Tampereen NNKY on ottanut Busumbalan kerhon kummikohteekseen, ja voimme nyt kerätä yhdessä tehdä työtä lastemme hyväksi. MMK ry on toiminut vaadittavan rahankeräysluvan saamiseksi liian vähän aikaa. Tuumi myös, voisitko olla vakituinen lahjoittaja jollakin summalla säännöllisesti kuukausittain, jotta kerhotyön jatkuvuus olisi taloudellisesti turvattu ja kahden ohjaajan palkat, lasten välipalat, kerhotarvikkeet ja muut kulut Gambiassa voitaisiin maksella ilman paniikkia.

Teille kaikille ruohontuoksuisia ja aurinkoisia kesäpäiviä toivottelevat
MMK. Maire Martikainen, Merja Mäkelä ja Kirsti Rantanen

MMK. Maailma, Me Kaikki ry
Jäsenkirje, tammikuu 2008
Suomi

Talvi on toivottanut meidät tervetulleeksi takaisin Suomeen hennolla lumipeitteellä. Kerhomme Gambian Busumbalassa jäi kahden paikallisen ohjaajan hoitoon: alusta alkaen mukana ollut Salimina kantaa vastuun, ja apuna hänellä on 23-vuotias Natoma, joka asuu Busumbalan kylässä.

Läksiäispäivänä katselimme ylpeinä lapsiamme. Miten paljon he ovatkaan kehittyneet ja oppineet näiden kuukausien aikana. Alkuajan kaaoksesta ei ole enää jälkeäkään, vaan lapset keskittyvät ja seuraavat rauhallisina. Tuntui niin hyvältä lähteä tietäen, että emme ole hosuneet ilmaan, vaan alku oppimiselle on löytynyt. Sen näkeminen palkitsi kaiken.

Varustimme kerhon tarvikkeilla ja kirjoilla niin, että he pärjäävät huhtikuuhun saakka. Vain ohjaajien palkat maksetaan pankin kautta helmi-maaliskuun ajalta. Niiden osuus on yhteensä 3150 dalasia/kk, joka euroina on kurssista riippuen n. 108 e/kk. Maaliskuussa Kirsti ja Maire matkaavat Gambiaan katsomaan jatkoa.

Silloin on tehtävä suunnitelmat sadekauden ajalle, miten vesi saadaan pysymään pois kerhon sisätiloista. Katto on aikanaan tehty vanhasta, reiällisestä aaltopellistä, ja katon rajassa on isot aukot, joista sade pääsee sisään. Katto on purettava, seinät muurattava ylhäältä umpeen ja uusi katto tehtävä päälle. Samalla pystyy purkamaan väliseinän pois, jolloin yhtenäinen n. 17 m2 tila toimii paremmin. Haaveilemme vain hiljaisina isommista tiloista, jolloin voisimme ottaa enemmän lapsia mukaan.

Kuluvan vuoden 2008 jäsenmaksu on 20 e. Uusien jäsenien liittymismaksu lisäksi 20 e.

Teille rakkaille ystäville, jotka olette tehneet tämän mahdolliseksi, kuuluu suuren suuri kiitos! Toivomme sydämestämme, että olette mukanamme työssä myös jatkossa.

MMK. Maire Martikainen, Merja Mäkelä ja Kirsti Rantanen

MMK. Maailma, Me Kaikki ry
Jäsenkirje, joulukuu 2007
Gambia

Kujamme herää vahvasti elämään joka aamu kukkojen kiljunnan ja minareeteista kaikuvien rukousten myötä. Päivät ja viikot ovat vaihtuneet. Banaanitertut pihassa ovat kasvaneet pienistä kukkasista suuriksi meheviksi hedelmätertuiksi. Myös makeat greipit ovat valmiit syötäväksi, ja niitä nautimme aamiaisella. Naapuriin on syntynyt viime viikolla kaunis tyttövauva, ja pikkuruiset kananpojat ovat kasvaneet pitkäkinttuisiksi ahmateiksi, jotka kiitävät kujallamme lasten, koirien ja vuohien joukossa.

Islamin suuri juhlapyhä, tobaski, on tulossa, ja kaikki hääräävät uusia vaatteita ja lahjoja. Jos mahdollista, jokainen perhe ostaa vuohen, teurastaa sen ja jakaa suvun kesken. Vuohen omistajilla on kulta-aika: eläimen hinta on moninkertainen normaaliin verrattuna. Köyhille juhla asettaa suuria paineita: rahaa ei ole, mutta uudet vaatteet on hankittava, sillä parin kuukauden takaiset ramada-juhlan vaatteet eivät kelpaa. Myös meille on asetettu paineita moisen eläimen hankkimisesta.

Viime kirjeessä mainittu ministerin tapaaminen sujui hyvin. Saimme paljon tärkeää tietoa ja
tapaamisen Brikaman, East Kombon, alueen koulutoimenjohtajan kanssa. Hän kertoi vaatimukset, joita kerhotilojen on täytettävä, jos haluamme rekisteröidä kerhomme Gambiassa. WC-tiloja täytyy korjata ja toiseen luokkahuoneeseen puhkaista ovi ulos. Saisimme tiiliä lahjaksi, mutta muita kuluja täytyy vielä laskea. Rekisteröinnistä olisi se hyöty, että kaikki mahdollinen avustustavara voitaisiin tuoda maahan ilman tullia ja veroa. Nyt siis mietitään, mietitään ja tuumitaan.

Lapsemme kuuntelevat silmät pyöreinä kertomuksia kristittyjen joulusta ja askartelevat innokkaasti jouluisia koristeita. Kaikki askarrellut tavarat ovat lapsille erittäin tärkeitä. Hupaisa tapaus sattui viime kerralla: Jombeh, pikkuinen tyttö, tuli kerhoon myöhässä ja itkien äidin kanssa. Äiti selvitti, että kukka oli kadonnut, ja tarjosi siitä maksuksi 5 dalasia. Kukkanen oli tehty sasliktikusta ja munakennosta. Selitimme, että ne ovat lasten omia ja he saavat tehdä niiden kanssa mitä haluavat.

Jouluaattona vietämme joulujuhlaa kerhossa aamupäivällä. Olemme keräilleet lapsille pieniä lahjoja pusseihin, tarjoamme hyvää ruokaa ja leikimme ja soitamme joululauluja. Näissä tunnelmissa toivottelemme teille rakkaille rauhallista ja rakkaudellista jouluaikaa ja uuden vuoden alkua toivottavasti valkoisten hankien koti-Suomeen.

Joulun siunausta toivottaen
Maire ja Merja

MMK. Maailma, Me Kaikki ry
Jäsenkirje, marraskuu 2007
Gambia

Talvi on tullut myös Gambiaan ja turistikausi sen mukana. Täällä se ei merkitse ilmojen kylmenemistä, ainoastaan kuivempaa, sateetonta ajanjaksoa. Kuuma on yötä päivää ja pyykkiä syntyy. Kirsti oli kolme viikkoa kanssamme, ja Merjan tytär Kati oli perheineen kaksi viikkoa.
Olisi ollut mukava pitää heitä täällä pitempäänkin.

Kerhopäivinämme lapset ovat paikalla jo paljon ennen aloittamisaikaa. He juoksevat kiljuen pitkin kujaa, kun tulemme, ja jokainen lapsi pitää kätellä, ennen kuin voidaan asettua aloittamaan. Kaikille lapsille piirtäminen on hauskaa ja vesivärit parasta. Kuviin alkaa tulla jo hahmoja ja merkityksellisiä kuvia pelkän värittämisen lisäksi. Olemmekin postittaneet teille niitä ensimmäisiä piirroksia, joita lapset ovat luoneet.

Isommat lapset ovat edenneet aakkosissa kirjaimeen K. Osa lapsista edistyy loistavasti. He olisivat jo täysin valmiita aloittamaan koulunkäynnin, jos vain vanhemmilla olisi siihen varaa. Tärkeää on nyt saada suurisydämisiä ihmisiä kulkemaan lasten rinnalla ja kustantamaan koulunkäynnistä koituvat kulut, noin 15 euroa kuukaudessa. Jos koet sydämessäsi, että haluat nähdä lapsen edistyvän ja auttaa häntä saamaan paremmat mahdollisuudet tulevaisuudelleen opiskelun kautta, kerro meille! Kouluikäisiä lapsia on tällä hetkellä kymmenkunta. Miten raha sitten voidaan kohdistaa selkeästi vain koulunkäyntiin? Se voidaan maksaa suoraan lapselle avattavalle tilille.

Kerhomme toiminta täällä on virallisesti opetusministeriön tiedossa, ja meillä on tapaaminen ministerin kanssa keskiviikkona 28.11.2007. Kuulemamme mukaan kerhomme on ensimmäinen suomalainen Gambiassa. Kyläläisillä on into saada kerhon toiminta jatkumaan ja laajenemaan niin, että useammat lapset pääsisivät mukaan. Äidit haluaisivat tehdä jo tiiliä uutta ja suurempaa kerhotaloa varten, ja nykyisen tilamme emäntä on luvannut viereisen tontin meille, jos vain haluaisimme rakentaa siihen. Asiaa pitää nyt selvitellä joka tasolla: onko siihen voimia ja resursseja? Jo noin 200 lasta jonottaa kerhoomme pääsyä. Voisimmeko me kaikki yhdessä, te ja me, tehdä jotakin?

Tammikuun jälkeen työntekijämme ottaa vastuun kerhopäivien jatkuvuudesta, ja etsimme hänelle toista gambialaista ohjaajaa avuksi. Kahteen pieneen kerhohuoneeseemme on nyt valettu lattiat ja puhkaistu ikkuna-aukot, ja myös metallirunkoiset kalusteet ovat valmiit. Rakentamisen ja kalustamisen kustannukset ovat tähän mennessä mahtuneet pieneen budjettiimme! Olisittepa nähneet lasten riemun kantaa tuoleja ja pöytiä sisään! Sisustaminen on lasten puuha: seinät kaunistetaan piirroksilla ja askartelutöillä.

Muistakaa meitä siellä kotimaassa iltarukouksissanne, että pysymme edelleenkin terveinä ja työ lasten kanssa menestyy.

Rakkain terveisin
Merja ja Maire

MMK. Maailma, Me Kaikki ry
Jäsenkirje, lokakuu 2007
Gambia

Sateet ovat jo koko lailla ohi. Kuumuus lepää Gambian päällä, ja ilma jäähtyy liikkumiseen siedettäväksi vasta iltakymmenen jälkeen, jolloin olemme jo viimeistään valmiit unten maille. Talossa, jossa asumme, ei ole ilmastointia; koko alueella on vain yksi pieni Supermarket, josta moinen ylellisyys löytyy. Siksi ostoksia tehdessämme ei ole mitään kiirettä. Nautimme 26 asteen viileydestä täysin siemauksin.

Kerhossa alkukaaoksesta selvittyämme lapset ovat alkaneet oivaltaa, että kaksi valkoista naista määrää, että kerhossa ei saa huutaa ja tapella. Lasten lukumäärä alkaa olla jo selvillä, mutta uusia mustia nappisilmiä työntyy maton reunalle greippipuun alle ”väijymään”, josko ”opet” ei huomaa, että tulokas on ilman nimilappua. Kurjalta tuntuu patistaa heitä pois, ja aina ei niin voi tehdäkään. Kaikkein vaikeinta on lasten vanhempien ymmärtää, että lasten lukumäärää ei voi enempää lisätä. Pihamaalle levitetyt suuret muovimatot toimivat erinomaisesti kerhotilana. Joskin työasento ei aina ole kaikkein mukavin.

Helpompienkin palapelien kokoaminen on ylivoimaista suurimmalle osalle lapsista. Pelit, joita Suomesta toimme, ovat suurimmilta osalta tarkoitettu 1–5-vuotiaille. Lapset ovat neljästä vuodesta ylöspäin, mutta vain kaksi lapsista osaa koota niitä. He ovat 8-vuotiaita. Piirtäminen ja värittäminen on aivan uusi ihastus, jota kylän lapset eivät ole suuremmin harrastaneet aikaisemmin. Paperia ja värejä ei ole ollut.

Kirjaimia ja numeroita harjoittelemme suurempien kanssa, sillä heillä ei ole mahdollisuutta koulunkäyntiin. Pienimmät lapset piirtävät, leikkivät ja laulavat sekä opettelevat liitutaulun avulla tunnistamaan kirjaimia. Kukaan lapsista ei puhu muuta kuin mandinkaa, ja opettajanamme toimii paikallinen Salimina, joka tulee loistavasti toimeen lasten kanssa ja saa heidät innostumaan oppimisesta. Hän toimii myös tulkkinamme mandinkan kielessä ja on korvaamaton apu meille. Toivomme, että rahamme riittävät, että voimme korvata hänelle hänen vaivannäkönsä ja
aikansa kohtuullisella palkalla. Kerhopäivämme päätteeksi lapset istuvat matolle, laulavat jaakkokultaa suomeksi kovaa ja korkealta, ja lopuksi nautittu välipala on kohokohta, joka puhuttaa jopa isoäitejä kylässä.

Rikkinäiset jalkapallot, sardiinipurkit, ovat niitä, joilla leikitään. Kaikki kujilta löytyvä jäte kelpaa leikkeihin leluiksi. Siisteyskasvatus kerhossa on joka kerta esillä: kädet ja kasvot pestään alkajaisiksi, ja lapset keräävät kaikki roskat pihastamme kerhon päätyttyä. Innokkaimmat tuovat myös pikkukivet ja puun lehdet. Siitä se alkaa, siisteys. Suunnitelmissa on lähteä kujalle yhtenä päivänä ja näyttää lapsille, mikä on roska, ja kerätä se pois. Maanantaina koko kerhoporukka lähtee katsomaan jalkapallojoukkueemme peliä läheiselle kentälle. Mukaan varaamme ämpärillisen meloninviipaleita, ämpärillisen patonkia ja pullokaupalla vettä.

Muutamat mandinkankieliset sanat ja pikkulauseet sujuvat jo. Maire uskaltautui puhumaan sitä jo paikallisessa kelekelessä. Kelekeke tai tankatanka on pakettiautosta rakennettu pikkubussi, jonne sisälle ahtautuu 14–16 ihmistä, kanat, kukot, pussukat ja nyssykät, ja katolle nostetaan vuohet, isot tavarat ja ylimääräiset ihmiset. Auto pysähtyy siihen, mistä ihmisiä tulee, vaikka 5 metrin välein. Rahastajapoika roikkuu avoimesta ikkunasta ja huutelee, mihin päin auto on menossa. Tunnelmaa on, läheisyyttä riittää ja keikkumista myös – sekä penkit että koko auto.

Eilen katselimme, miten paikallinen kalastaja kahlasi joessa ja heitteli pyöreää verkkoaan. Kerralla hän sai jopa kaksikymmentä pientä kalaa, ja pian niitä oli toistasataa rantahiekalla. Välineet eivät ole turhan teknisiä mutta erittäin tehokkaita. Mukaamme hän antoi kasan kaloja, jotka keitimme sipulin, valkosipulin ja sitruunamehun kanssa, ja että oli maukasta! Kalaa täällä syödään paljon, samoin kasviksia. Naudanliha maksaa 100 dalasia kilo, eli noin 4 euroa. Porkkanat ovat 30 dalasia kilo, perunat, sipulit ja muut kasvikset myydään kappaleittain: 4 isoa perunaa maksaa 20 dalasia. Tavallisen työläisen palkka on 1000–1500 dalasia kuussa, joten joka päivä lihallakaan ei herkutella. Vuokra vie tuloista suurimman osan. Dalasin kurssi on tällä hetkellä todella korkea: viime joulukuussa saimme vaihdossa 35 dalasia eurolla, nyt vain 24 dalasia eurolla. Euron huono kurssi on saanut meidänkin vuokrakulumme nousemaan melkoisesti.

Tänään meillä on vapaapäivä. Lähdemme käymään luonnontieteellisessä puistossa, ja sen jälkeen piipahdamme hotellissa, jonne Merjan tyttären perhe ja Kirsti saapuvat ensi viikolla. Katsomme, josko voimme valita heille mukavat huoneet. Kati perheineen lomailee täällä kaksi viikkoa. Merja-mummilla on siis tiedossa vauhtia mutta toivottavasti ei vaarallisia tilanteita. Kirsti jää vielä kolmanneksi viikoksi, ennen kuin taas työ Suomessa kutsuu. Kerholapsemme saavat pari uutta ”opea” ja kaksi suomalaista lasta ystäviksi.

Lämpöisiä ajatuksia ja haleja teille kaikille rakkaille ystävillemme sinne koleaan kotimaan syksyyn!

Rakkaudella
Maire ja Merja

MMK. Maailma, Me Kaikki ry
Jäsenkirje, syyskuu 2007
Bakau, Gambia

Kahden viikon jälkeen ajatukset kulkevat afrikkalaisten tavalla: hitaasti ja tehottomasti. Kuumuus ja kosteus vievät kaiken energian ja pitävät pään tyhjänä. Jotain kuitenkin on saatu tehdyksi hitaasti mutta varmasti. Öiset myrskyt pitävät hereillä, ja sade tekee kujista kulkukelvottomia. Lapset ovat riemuissaan vuolaana virtaavasta kuravedestä, johon avoviemärien vesi sekoittuu. Sateiden ansiosta luonto on vihreimmillään: paljon eksoottisia kukkia ja hedelmät – banaanit, mangot, papaijat ja greipit – kypsyvät parhaillaan. Merivesi ei paljon uimaria viilennä, sillä asteita on enemmän kuin iholla, mutta huuhtelee kuitenkin. Kylästä katkeaa sähkö pari, kolme kertaa päivässä, mutta asuntomme slummissa on siisti ja vedenpitävä. Yövartija nukkuu/valvoo portilla, joten tuntuu turvalliselta.

Muutama päivä sitten matkasimme paikallisbussilla Busumbalan kylään, jossa aloitamme päiväkerhon maanantaisin ja torstaisin lasten kanssa. Pitkän afrikkalaisen tavan mukaan käydyn neuvottelun jälkeen kokoontumispaikka varmistui erään kombaundin tilaan: kaksi pientä luokkahuonetta sadepäiville ja piha-alue kauniita ilmoja varten. Lattialla oli useampi kuorma hiekkaa ja multaa, mutta omistaja lupautui siivoamaan tilat puolestamme. Kombaud on muurilla aidattu piha-alue, jonka sisällä asuu perhe: ”kantavanhemmat”, heidän lapsensa ja lastenlapsensa perheineen ja lisäksi muita sukulaisia. Väkeä saattaa olla 20–30.

Torstaina menemme kalkitsemaan pikkuruisten huoneidemme sisäseinät, jolloin ikkunattomat tilat saavat valoa. Tilat omistaa leskirouva, joka ei pyydä mitään korvausta tiloista vaan on iloinen kylän lasten puolesta. Kylän apteekkari tuntee perheet ja lupautui valitsemaan kerhoomme 10 poikaa ja 10 tyttöä, 5–7-vuotiaita, kaikkein köyhimmistä perheistä. Kylässä on paljon lapsia, joilla ei ole jompaakumpaa vanhemmista eikä mahdollisuutta koulunkäyntiin. Siispä kaikki tuki ja apu on todella paikallaan.

Eilen kiersimme Serrekundaa tehden ostoksia torstaina alkavaa päiväkerhoa varten. Kadulla oli sateen jäljiltä paksu punainen lieju, kauhea sekamelska ihmisiä ja autoja, meteliä ja sietämätön kuumuus – kuitenkin niin ihanasti afrikkalaista. Mukeja, kuuleri, kyniä, vihkoja, liituja, mattoja ja paljon muuta. Liitutaulut ovat työn alla paikallisella puusepällä. Odotamme innoissamme lasten tapaamista ja työn aloittamista.

Kirjoittelemme lisää parin, kolmen viikon kuluttua. Silloin olemme taas monta kokemusta rikkaampia.

Hikisiä haleja lähettelee
Maire Martikainen ja Merja Mäkelä