Liity jäseneksi

Suomen kielen ja kulttuurin kurssit | Tulosta |

 

Monikulttuurinen Sofian Pysäkki

Suomen kielen ja kulttuurin opetusryhmät - Finnish language course for foreigners

 

Tule oppimaan suomen kieltä ja kulttuuria! - Welcome to learn finnish language and culture!

Aamupäiväryhmä ma - pe klo 9 - 11.45
Iltapäiväryhmä ma - pe klo 12.15 - 15
Siskolikan koulutustilat, Satakunnankatu 31 C, 3. krs (Huom: käynti sisäpihan kautta)

Syksyn 2017 kurssi 14.8. - 20.12. (syysloma 16. - 20.10.)
Ryhmien taso: Hitaasti etenevä ryhmä, ummikko - A1.1. Tervetuloa myös luku- ja kirjoitustaitoa harjoittelevat opiskelijat!
Kurssimaksu opiskelijalle 185 euroa /kk

 

Puhelinaika / Enquiries by phone: ma – pe klo 10 - 10.30, 11.45 - 12.15

Eija Kepsu, p. (03) 254 4054 tai 050 995 7696

Tiedustelut muina aikoina / By email: eija.kepsu[ät]tnnky.fi

 

Sofian pysäkin kursseilla maahanmuuttajat opiskelevat suomen kieltä ja kulttuuria viitenä päivänä viikossa: lähiopiskeluna kolme tuntia päivässä sekä etäopiskeluna viisi tuntia viikossa. Tämän lisäksi tuetaan muutoinkin maahanmuuttajien kotoutumista ja psykofyysistä hyvinvointia. Opiskelu on kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaista ns. omaehtoista opiskelua tai muuta opiskelua. Tavoitteena on ryhmän lähtötasosta riippuen EVK:n A.1. mukainen taitotaso.

Opetus on hidastempoista ja se perustuu pääosin toiminnallisuuteen ja puheharjoituksiin. Ryhmässä monet vasta harjoittelevat lukemaan ja kirjoittamaan. Tavoitteena on ohjata opiskelijoita arjen hallintaan uudessa kulttuuriympäristössä, terveellisiin elämäntapoihin sekä harrastusten pariin. Opiskelijoille annetaan myös asiakasohjausta. Tärkeä osa opiskelua ovat opintokäynnit suomalaisiin kulttuurikohteisiin ja instituutioihin.

Vuodessa järjestetään kevät- ja syyskurssi (5 kk ja 4,5 kk). Kursseille on jatkuva haku ja kursseilta voi myös siirtyä joustavasti muualle. Koulutuksessa käytetään soveltuvin osin Opetushallituksen opetusohjelmaa.

 


Etsivää kotouttamista maahanmuuttajanaisille - EMMA -hanke 2014

 

Tampereen NNKY käynnisti huhtikuun 2013 alussa Euroopan kotouttamisra­haston rahoittaman Etsivää kotouttamista maahanmuuttajanaisille - EMMA -hankkeen. Hankkeen ensimmäinen kausi loppui joulukuussa 2013 ja jatkokausi päättyi hanketoimintojen osalta 31.12.2014. EMMA-hankkeen tarkoituksena oli tavoittaa niitä maahanmuuttajanaisia, jotka ovat jääneet työ­elämän ulkopuolelle ja ovat vaarassa jäädä vaille kielikoulutusta tai heidän saamansa tähänastinen kielikoulutus on osoittautunut tuloksettomaksi. Hankkeen kohderyhmänä olivat naiset, jotka ovat ns. kolmansien maiden kansalaisia ja esimerkiksi työn tai puolison työn perässä Suomeen muuttaneita.

Euroopan unionin kotoutumisrahasto tuki hankkeen toteutumista.
Tampereen kaupunki oli hankkeen yhteistyökumppani.

 

Mitä löydettiin?

Hanke tavoitti maahanmuuttajanaisia, joiden kielitaito ja yhteiskunnalliset taidot olivat puutteellisia. He eivät olleet kykeneviä käyttämään joko monipuolisesti tai ollenkaan tarjolla olevia palveluita, etsimään ja löytämään tietoa tai harrastamaan. Lisäksi joidenkin osalta liikkumismahdollisuudet olivat rajoittuneita taidon, tiedon, rohkeuden puutteen tai perhetilanteen takia. Kun ei tiedä, osaa, uskalla tai saa lupaa toimia omatoimisesti, palveluiden tavoittaminen on vaikeaa ja Suomeen kotoutuminen erittäin haasteellista.

Hankkeen päämääränä oli saada ryhmätoimintaan mukaan kohderyhmään kuuluvia maahanmuuttajanaisia 30–40 henkilöä. Osallistujien määrä oli hankkeen lopussa 64. Ryhmissä oli mukana suurta tukea ja rohkaisua tarvitsevia, mutta myös joissakin asioissa todella itseohjautuvia ja aktiivisia naisia.

 

Mitä saavutettiin?

Sekä käytännönläheinen ja alkeistason asiakaslähtöinen kielenopetus että toiminnalliset opetusmenetelmät alensivat maahanmuuttajanaisten kynnystä oppia suomea ja mahdollistivat oppimisen. Tämä oli erityisen tärkeää niille naisille, jotka eivät ole eri syistä saaneet riittävästi suomen kielen opetusta tai heidän saamansa opetus on ollut liian vaikeaa ja/tai liian nopeasti etenevää. Myös kaikkein hitaimpien oppilaiden kielitaito kehittyi paljon. Fyysisesti ja/tai psyykkisesti vajaakuntoisille opetus ei ollut liian raskasta, koska opetus ei ollut kokopäivätoimista eikä jokapäiväistä.

Osa hankkeessa mukana olleista naisista eivät olleet saaneet aiemmin kotoutumiskielikoulutusta mutta mukana oli myös niitä, jotka olivat osallistuneet kielikoulutuksen osana kotoutustoimenpiteitä. Kuitenkin suurella osalla hanketoimintoihin osallistuneilla naisilla oli erittäin heikko suomen kielen taito. Hanke ehkäisi kielikoulutuksen ulkopuolelle joutumista ja vähensi kielitaidottomuudesta aiheutuvaa syrjäytymisriskiä.

Hanketoiminta monipuolisti kielenopetustarjontaa, koska vastaavalla tavalla toteutettua lähialueilla tapahtuvaa asiakas- ja oppijalähtöistä suomen kielen ryhmäopetustoimintaa ei ole Tampereella tarjolla.

Lastenhoito oli ratkaiseva mahdollistaja pienten lasten kotiäitien opetukseen osallistumiseen. Hanketoiminnat vaikuttivat lapsiin positiivisesti: suomen kielen taito ja sosiaaliset taidot kehittyivät. Tämä taas vahvisti äitien kotoutumista. Sekä lasten että äitien oma-aloitteisuus ja omanarvontunto vahvistuivat, mikä näkyi arjen tilanteissa esim. aiempaa tarmokkaampana ja itsevarmana toimimisena. Tunneilla annettu asiakasohjaus auttoi naisia eteenpäin konkreettisissa arjen asioissa ja se antoi henkilökohtaisen kohtaamisen kokemuksia.

Ryhmätoiminta tarjosi sosiaalisia kontakteja kotien lähialueella, mikä vähensi yksinäisyyden tunnetta. Naiset tutustuivat niissä toisiin samassa tilanteessa oleviin ja monet heistä ystävystyivät. Ryhmä toi osalle naisista heidän elämästään puuttuvaa arkirutiinia ja mielekkyyttä sekä merkitsi useammalle naiselle turvapaikkaa, tukiverkostoa ja keinoja löytää pois perheväkivaltatilanteesta. Ryhmätoiminta rohkaisi pitämään kiinni omista oikeuksista.

Opettajien tekemät havainnot, mutta myös naisten tulkkien välityksellä antama palaute osoittavat hankeen lisänneen heidän psykososiaalista hyvinvointiaan.

Loppuhaastatteluista kävi ilmi, että kohderyhmä koki hanketoiminnan voimaannuttavana. Kielenopetus ja asiakasohjaus antoivat valmiuksia syvempään kotoutumiseen: naisten kielitaito, rohkeus, omanarvontunto ja itseluottamus vahvistuivat, he saivat uusia ystäviä ja kotikaupungin tuntemus lisääntyi.

”Voimme puhua vapaasti kaikista asioista, koska olemme kaikki naisia, se on antanut turvallisemman olon.”

”Olen saanut uusia polkuja auki; olen motivoitunut jatkamaan suomen kielen opiskelua.”

”Saimme tukea ja apua; tutustuimme uusiin ihmisiin.”

”Olen kokenut, että meidän halutaan todella itsenäistyvän.”

 

Kotoutuminen – asuinpaikasta kotikunta

Kohderyhmään kuuluvien naisten kotoutuminen oli jäänyt puutteelliseksi. Tämä kävi ilmi sekä alkukartoituksessa että pitkin hanketta opettajien huomioina. Ennen hanketta naiset eivät osanneet hakea apua haastavissa perhetilanteissa tai muuta tarvitsemaansa palvelua. Heidän paikallistuntemuksensa oli heikko, mikä passivoi ja aiheutti kodin seinien sisäpuolelle juuttumista. Muita käytännön esimerkkejä olivat esim. tietämättömyys hankkiutua kotokoulutukseen tai osaamattomuus käyttää pankkiautomaattia.

Kielenopetukseen perustuva ryhmätoiminta auttoi naisia yhteiskuntaan sopeutumisessa, lisäsi opiskelumotivaatiota ja vahvisti osallisuuden kokemusta. Heidän itsetuntoaan onnistuttiin vahvistamaan, mikä kävi ilmi palautekeskusteluissa. Hanketoiminnoissa saatu tuki paransi myös naisten valmiuksia hakea töitä.

 

Kielenopetus – matala kynnys ponnistuslautana

Hankkeessa kehitettiin uudentyyppinen kielenopetuksen toimintamalli: siinä opetus viedään kohderyhmän lähialueille, se on asiakaslähtöistä, se sisältää asiakasohjausta ja opetuksen ajaksi on järjestetty lastenhoito. Opetuksen lähtökohtana on psykososiaalinen lähestymistapa. Kaikissa ryhmissä opiskeltiin kaksi tuntia kaksi kertaa viikossa.

 

Lähialue – osallistumisen vaivattomuus

Kielenopetus toteutui neljässä Tampereen kaupunginosassa maahanmuuttajien kotien lähialueilla. Tavoitteena oli viedä kielen opetus myös kaupungin laidoille ja näin luoda kotoutumista tukevaa toimintaa myös kauempana keskustasta.

Viemällä hanketoiminnot kohderyhmän lähialueille kolmannen sektorin toimijoiden tiloihin kaupungin keskustan ulkopuolelle mahdollistettiin mahdollisimman matala kynnys suomen kielen opiskeluun. Lähialueilla toimimisella saavutettiin yhteistyötä niissä toimivien järjestöjen kanssa, mahdollistettiin kohderyhmän naisten aktivoituminen kodin lähialueella ja tutustuminen alueen järjestötoimintaan sekä mahdollisuus jäädä sen toimintaan.

Hervannassa Setlementti Naapuri ry:n maahanmuuttajanaisten kokoontumispaikassa Naistarissa kokoontui 28 naista ja Tampereen NNKY:n tiloissa Tampereen keskustassa kokoontui 14 naista. Tesomalla 11 naisen ryhmä kokoontui Setlementti Naapurin Wihreässä Puussa ja Lentävänniemen Kansalaistalo Mansikkapaikassa ryhmään kuului 11 naista.

 

Asiakaslähtöisyys – kuulluksi tuleminen

Kielenopetuksen sisällöllinen kehittäminen keskittyi asiakaslähtöisyyteen. Huomiota kiinnitettiin erityisesti opetuksen riittävän hitaaseen etenemiseen sekä opetettavan kielen käytännönläheisyyteen. Tätä varten luotiin edellisen hankekauden aikana alkuselvitysmalli, joka sisältää alkukyselyn ja ryhmähaastattelun tulkkien avustuksella sekä kielitasotestin. Alkuselvitys toteutettiin kaikissa ryhmissä. Siitä saatuja asiakastietoja käytettiin kielenopetuksen ja asiakasohjauksen asiakaslähtöisyyden pohjana.

Ryhmätoiminnan toteutus eli ryhmätoimintamalli koostuu viidestä osasta: alkuselvitys, toiminnan räätälöinti, toiminnan reflektointi ja kehittäminen, loppuarviointi ja johtopäätökset sekä toiminnan kehittäminen. Tämä toimintamalli takaa kielenopetuksen ja ryhmätoiminnan asiakaslähtöisyyden.

Alkuselvitysmallin avulla kartoitettiin asiakkaiden psykososiaalista hyvinvointia ja kotoutumistilannetta. Opetus suunniteltiin niistä nousevat tarpeet huomioon ottaen kotoutumista ja yhteiskunnassa osallisuutta edistäväksi. Alkuselvitys koostuu kyselylomakkeesta, avoimesta ryhmähaastattelusta ja kielitaitotestistä. Näistä ryhmänohjaaja tekee yhteenvedon osallistujien psykososiaalisesta hyvinvoinnista, kotoutumistilanteesta sekä tarpeista ja toiveista ryhmätoiminnan suhteen. Tämän pohjalta ohjaaja suunnittelee yhdessä ryhmän kanssa ryhmätoiminnan sisältöä ja toteuttaa sitä joustavasti. Reflektoinnin avulla ohjaaja kehittää jatkuvasti toimintaa.

Alkuselvityksestä muokattuun loppuarviointiin kuuluvat kyselylomake, avoin ryhmähaastattelu ja kielitaitotesti. Loppuarvioinnin avulla voidaan mitata toiminnan tuloksellisuutta kuten kotoutumisen edistymistä. Reflektoinnin avulla ohjaaja kehittää toimintaa edelleen.

Toimintamallia testattiin hankkeen neljässä eri toimintaryhmässä ja kokemuksia kirjattiin ylös. Kokemuksia EMMA-ryhmätoiminnasta ja kielenopetuksen toimintamallin käytöstä on reflektoitu ja tutkittu Hämeen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman EMMA - Etsivää kotouttamista maahanmuuttajanaisille -opinnäytetyössä (Lukkarinen, 2014)

Tiukasti opetussuunnitelmaa noudattava kielenopetus ei ota tarpeeksi huomioon yksilöllisiä oppimiskykyeroja. Se ei myöskään anna tilaa ryhmän sisältä nousevien akuuttien kysymysten käsittelyyn. Paineeton ja yksilön huomioiva oppimisympäristö tukee oppimista turvallisuudentunteen, onnistumisen kokemusten ja kuulluksi tulemisen kokemuksen kautta. Naisryhmässä voidaan myös käsitellä sellaisia teemoja, joiden läpi käyminen ei sekaryhmässä onnistuisi.

Hankkeen asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi hankkeelle perustettiin asiantuntijaryhmä. Se koostui kuudesta maahanmuuttajanaisesta, jotka ovat itse läpikäyneet Suomeen kotoutumisprosessin. Ryhmä kokoontui neljä kertaa tehtävänään toimia kokemusasiantuntijoina hanketoimintaa kehitettäessä. Yhteistyö toimi erittäin hyvin. Hankkeen asiantuntijaryhmältä saatiin arvokasta kokemuslähtöistä tietoa toiminnan kehittämiseen. Asiantuntijaryhmän olemassaolo todettiin hyväksi käytännöksi. Kokemusasiantuntijoita olisi hyvä kuulua ohjausryhmäänkin.

 

Asiakasohjaus – tukea arkeen

Asiakasohjauksen rooli hanketoiminnoissa oli tuoda apua sekä yksittäisille kohderyhmän naiselle että koko ryhmälle. Asiakasohjausta tarjottiin asiakaslähtöisesti lähes joka ryhmätapaamisessa. Osallistujien esittämistä kysymyksistä ja ongelmista nousi usein päivän koko opetuksen aihe. Hankkeen aikana kävi ilmi, että hyvinvointipalveluiden resurssipulassa maahanmuuttajanaisilla ei ole mahdollisuutta saada sellaista yksinkertaista arjen tukea, mitä he tarvitsevat kotoutuakseen Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikka resursseja olisikin, kohderyhmän naiset eivät tiedä mistä saada tarvitsemaansa apua tai uskalla pyytää sitä. Kielenopetuksen rinnalla annetulla asiakasohjauksella ei pyritty korvaamaan hyvinvointipalveluiden toimintoja vaan tukemaan niitä ohjaamalla ryhmiin osallistujat hyvinvointipalveluiden piiriin. Naisten asiakasohjauskysymykset liittyivät mm. työllistymiseen, lasten koulutukseen, kielikoulutukseen, harrastustoimintaan, oleskelulupa-asioihin ja pankkiasioimiseen.

 

Lastenhoito – osallistumisen mahdollisuus

Lastenhoito kielenopetuksen aikana mahdollisti myös kotiäitien osallistumisen hankkeen ryhmätoimintaan. Tämä tavallisesta poikkeava käytäntö on ollut heiltä saadun palautteen mukaan erityisen tärkeä, jopa kriittinen, toimintaan osallistumisen mahdollistaja. Tämä on olennaisesti vaikuttanut näiden pienten lasten kotiäitien kotoutumisen etenemiseen ja siten myös koko perheen kotoutumiseen.

Ryhmissä oli yhteensä 21 lasta. Lapset olivat 0-10 -vuotiaita ja viikoittain heitä oli yhteensä 7-9.

 

Yhteistoiminta - tahto, tavoitteet, tieto, tavoittaminen, tilat, tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö oli ensisijaisen tärkeää hankkeen tavoittelemien tulosten saavuttamiseksi. Yhteistoiminta koostui kahdesta elementistä: etsivästä työstä ja yhteistyöstä lähialueilla toimivien järjestöjen kanssa.

Etsivä työ oli kaksisuuntaista yhteistyötä eri verkostojen kanssa. Yhteistyökumppaneiden kanssa etsittiin kohderyhmän naisia ja heitä myös ohjattiin sopiviin yhteistyökumppaneiden palveluihin. Se tarkoitti myös kohderyhmän tarpeista saadun tiedon jakamista, mikä tukee yhteistyökumppaneiden tekemää työtä.

Hankkeen asiantuntijaryhmän kokemusasiantuntijuuden avulla hanketta kehitettiin kohderyhmää paremmin tavoittavaksi ja se auttoi kohderyhmän tavoittamisessa mainostamalla EMMA-ryhmiä. Kohderyhmä tavoitettiin laajalla tiedottamisella yhteistyökumppanien ja yksittäisten henkilöiden kautta. Avainhenkilöiden löytäminen oli tärkeää. Heidän kauttaan tieto ryhmistä välittyi kohderyhmää kohtaaville tahoille (neuvolat ja sosiaalityöntekijät) tai suoraan kohderyhmälle. Etsiminen on yksittäisten ihmisten kohtaamista ja siten hidasta. Passiivisimpien ja eristyksissä elävien maahanmuuttajanaisten tavoittaminen oli vaikeaa, sillä he ovat näkymättömissä. Tämän ryhmän tavoittamiseen, eli käytännössä etsivään työhön, hanke olisi tarvinnut lisää työntekijäresursseja.

Läheistä yhteistyötä tehtiin kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, joilla on valmista kansalaistoimintaa lähialueilla. Tämä yhteistyö antoi hankkeelle paremmat lähtökohdat tavoittaa hankkeen kohderyhmä ko. toimijan omalla alueella. Toimija antoi mm. tietoa alueen maahanmuuttajanaisten kansalaisuuksista, omien aktiivisten yhteistyötahojen yhteystiedot ja he mainostivat itse hanketoimintoja kohderyhmälle. Toimijalta saatiin myös sopivat toimitilat hankkeen ryhmätoimintaa varten. Tämän lisäksi läheisellä yhteistyöllä haluttiin mahdollistaa kohderyhmälle mahdollisimman matala kynnys siirtyä ko. toimijan omaan toimintaan hanketoimintojen loputtua. Ryhmien naiset tutustuivat sen yhdistyksen toimintaan, jonka tiloissa kukin ryhmä kokoontui. Niiden toimintaan jäi noin 20 naista.

 

 

****************************************************************************************************

 

Syksyn 2014 SUOMEN KIELEN ALKEISRYHMÄT - RYHMÄTOIMINTA ON PÄÄTTYNYT SYYSKAUDELLA 2014
naisille, jotka ovat tulleet EU:n ulkpuolelta Suomeen joko avioliiton kautta, opiskelemaan tai töihin.
Huomioithan, että nämä kurssit eivät valitettavasti ole pakolaisille, turvapaikanhakijoille tai EU-/ETA-kansalaisille.


FINNISH COURSES FOR BEGINNERS - Autumn 2014
For women that have come to Finland from outside of the EU through marriage, to study or to work.
Observe! Unfortunately these courses are not for refugees, asylum seekers or EU/EEA nationals.

 

Kielenopetusta ja asiakasohjausta opiskelijan lähialueella.
/ Teaching of Finnish language and customer service close by students' homes.

  • Kurssit sisältävät: arkisuomen opiskelua, tietoa Suomesta, apua arjen asioissa ja yhdessä tekemistä.
    / Courses include: studying the basics of Finnish, information of Finland, help in daily matters and group activities.
  • Kurssit ovat ilmaisia. / Courses are free of charge (0 €).
  • Kurssilla on lastenhoito. / Childcare available.
  • Ryhmään voi tulla mukaan koko kevään. / New students are welcome throughout the Spring.
  • Ryhmät kokoontuvat 2 kertaa viikossa. / Groups meet twice a week.


Naistari, Hervanta
(Lindforsinkatu 4)
TIISTAI klo 9-11 ja TORSTAI klo 9-11 (alk. 12.8.)
/ TUESDAY 9-11am and THURSDAY at 9-11am (from Aug 12th)

 

Puistosali, keskusta / City Center (Hämeenpuisto 14 F, 2. krs / 2nd floor)
MAANANTAI klo 9–11 ja KESKIVIIKKO klo 9–11 (alk. 11.8.)
/ MONDAY at 9–11am and WEDNESDAY at 9–11am (from Aug 11th)

 

Wihreä Puu, Tesoma (Ristimäenkatu 35)
TIISTAI klo 13:30–15:30 ja TORSTAI klo 13:30–15:30 (alk. 12.8.)
/ TUESDAY at 1:30–3:30pm and THURSDAY at 1:30–3:30pm (from Aug 12th)

 

Mansikkapaikka, Lentävänniemi (Lentävänniemenkatu 6)
KESKIVIIKKO klo 13:30–15:30 ja PERJANTAI 13:30–15:30 (alk. 13.8.)
/TUESDAY at 1:30–3:30pm and FRIDAY at 1:30–3:30pm (from Aug 13th)


Tampereen NNKY:n Sofian pysäkki jatkaa huhtikuussa 2013 alkanutta Euroopan kotouttamisrahaston rahoittamaa hanketta: Etsivää kotouttamista maahanmuuttajanaisille - EMMA. Hanke kestää 31.12.2014 saakka.

 

Tampereen NNKY on tarjonnut suomen kielen ja kulttuurin opetusta maahanmuuttajille jo kymmenen vuoden ajan. Uuden kotoutumislain myötä kielenkoulutuksen tarpeet ovat muuttuneet ja opiskelijoiden elämäntilanteeseen liittyvät erityiskysymykset ovat nousseet entistä selkeämmin esiin. Hanke pyrkii vastaamaan esiin nousseisiin tarpeisiin.

 

EMMA-hankkeen tarkoituksena on tavoittaa niitä maahanmuuttajanaisia, jotka ovat jääneet työelämän ulkopuolelle ja ovat vaarassa jäädä vaille kielikoulutusta tai tähänastinen kielikoulutus on osoittautunut tuloksettomaksi.  Hankkeen kohderyhmänä ovat naiset, jotka ovat ns. kolmansien maiden kansalaisia ja esim. työn tai puolison työn perässä Suomeen muuttaneita. Kotouttamisrahaston toimenpiteitä ei voida kohdistaa pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin tai EU-kansalaisiin.

 

Hanke tuo kielenopetuksen lähelle maahanmuuttajien omaa elämänpiiriä. Opetusryhmät kokoontuvat luontevasti naisten kodeissa tai tiloissa lähialueilla. Opetusta tukee asiakasohjauksellinen ja psykososiaalinen työskentelytapa. Kielenopettaja toimii erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa eri elämäntilanteissa kulttuuritulkkina.

 

Hanke toteutetaan yhteistyössä järjestöjen ja hyvinvointipalveluiden kanssa Tavoitteena on tiivistää kielenopetuksen ja hyvinvointipalveluiden välistä suhdetta.


Euroopan unionin kotoutumisrahasto tukee tämän hankkeen toteutumista.

Tampereen kaupunki on tämän hankkeen yhteistyökumppani.