Kehitysyhteistyöhanke Tansanian Morogorossa | Tulosta |

 

 

TUKEA YKSINHUOLTAJAÄIDEILLE

 

Tampereen NNKY ja Tansanian Morogoron NNKY toteuttavat kehitysyhteistyöhankkeen vuosina 2012 – 2014. Hankkeessa tuetaan Morogoron kaupungin Kichanganin ja Kingon kaupunginosissa asuvia yksinhuoltajaäitejä ja heidän lapsiaan. Suomen ulkoasiainministeriö on myöntänyt hankkeelle kansalaisjärjestöille tarkoitettua hanketukea.

Hankkeen ydintavoitteena on yksinhuoltajaäitien köyhyydestä johtuvan syrjäytymiskierteen katkaiseminen. Tavoitteena on, että äidit ovat tulevaisuudessa sekä yksilöinä että taloudellisesti it­senäisiä nuoria naisia. Tällöin heillä on mahdollisuus omin voimin edistyä elämässään ja pitää huolta itsestään ja lapsistaan. Pitkän aikavälin tavoitteena on äitien vahvistuminen niin, että he voivat ottaa vastuuta äitien tukitoiminnan jatkuvuudesta sekä edistää naisten oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa. Yksi toivotuista tuloksista on uusi matalan kynnyksen tukimalli, jota kansalaisjärjestöt voisivat käyttää jatkossa eri puolilla Tansaniaa.

Tampereen NNKY vastaa hankehallinnosta Suomessa. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa Morogoron NNKY. Hanketta koordinoi Tansaniassa Christina Mwanitu ja Suomessa Annamari Herranen. Yksinhuoltajaäideille järjestetään joka toinen viikko kerho, joka kokoontuu yhdistyksen tiloissa. Kerhossa annetaan suunnitelmallisesti neuvontaa ja koulutusta terveydenhuollosta, ravintoasioista, hygieniasta, naisten oikeuksista, hiv- ja aids-asioista, seksuaaliterveydestä, perhesuunnittelusta, lastenhoidosta, pienlainoista, pienyrittäjyydestä ja ympäristökysymyksistä. Kouluttajina toimivat eri kansalaisjärjestöjen edustajat ja ammatillisesti kokeneet yksityishenkilöt. Vuosittain pyritään järjestämään koulutusta 50 äidille. Lapsille pyritään järjestämään omaa ohjelmaa. Tietotaidon karttuessa äideille myönnetään pienlainoja Morogoron NNKY:n perustamasta kyläpankista.

 

Lisätietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuesta: www.formin.finland.fi

Ihmisoikeudet ovat Suomen kehityspolitiikan perusta. Sukupuolten välinen tasa-arvo,
eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastokestävyys ovat Suomen kehityspolitiikan ja
kehitysyhteistyön läpileikkaavat tavoitteet.
Lisätietoa: Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012

 

 

HANKE VUONNA 2013

 

Yh-äitien tapaamiset ja koulutus

Vuonna 2013 hankkeen toiminnassa oli mukana 50 yh-äitiä ja 78 lasta. Kokoontumisia järjestettiin suunnitelman mukaisesti joka toinen viikko eli yhteensä 23 kertaa. Lastenhoidosta- ja ohjelmasta vastasi 22 vapaaehtoista. Yh-äideistä koottu tiimi on edelleen aktiivisti mukana toiminnassa. Äitien tapaamisissa oli mukana keskimäärin kaksi vapaaehtoista per tapaaminen. Tapaamisiin osallistui keskimäärin 40 äitiä. Heille tarjotun koulutuksen pääpaino oli ravintoasioissa, lisäksi käsiteltiin terveyteen ja lapsen hyvinvointiin liittyviä teemoja. Opittua mitattiin kokeella ja tulosten palautukseen sisältyi mahdollisten virheiden korjaus. Koulutusten aiheita olivat: ravinto-oppi, ravitseva ruoka ja merkitys hyvinvoinnille, turvallinen ja hygieeninen ruoka ja vesi, lapsen kasvu, alle 5-vuotiaiden lasten ravinto, lastenruuan valmistus, ruuan ja sadon säilytys, sosiaalitoimen palvelut, lasten psykologinen kehitys, turvallinen lapsuus sekä HIV/AIDS ja HIV-positiivisen hoito.

Kouluttajina toimivat yhteistyökumppanit sekä hankkeen henkilökunta ja Morogoron NNKY:n vastuunkantajat. Yhteistyökumppaneista kouluttajina toimivat Tanzania Home Economics Association (TAHEA), Morogoro Municipal community development department ja Morogoro Municipal social welfare department (Morogoron kaupungin kehitysosasto ja sosiaalitoimi). Hankkeen yhteistyötahoja ovat lisäksi Morogoro Paralegal Centre ja Worth Women Group of Mlimani Ward at Morogoro Municipality.

 

Haasteita

Toimintaan olisi tullut mukaan enemmän äitejä kuin mitä mukaan voitiin ottaa. Uusia ryhmiä ei perustettu vaan kiinnostuneille kerrottiin, että ryhmä on täynnä. Jotkut köyhimmistä äideistä eivät voineet osallistua kaikkiin tapaamisiin, koska heillä ei ollut varaa bussimatkoihin. Sellaisia vapaaehtoisia ei kuitenkaan löytynyt, jotka olisivat voineet noutaa äidit. Viikkomaksujen takia köyhimmät äidit eivät myöskään voineet liittyä kyläpankkiin (VICOBA). Tähän ongelmaan ei ole vielä löydetty ratkaisua. Sadekauden aikana jotkut äideistä eivät päässeet aivan kokoontumisten alkuun mennessä paikalle. Heille painotettiin pitkäjänteisen mukanaolon ja koulutusten tärkeyttä. Tämä koski myös niitä, jotka tulivat usein myöhässä paikalle.

Kumppanijärjestölle eli Morogoron NNKY:lle pyrittiin järjestämään heidän osaamistaan lisäävää ja vahvistavaa koulutusta. Koulutustarpeen määrittely ja koulutusten aiheiden valinta oli kumppanijärjestölle aikaa vievä prosessi, minkä vuoksi koulutuksia ei voitu po. hankevuonna järjestää. Sopivan evaluoijan löytäminen osoittautui myös hankalaksi tehtäväksi eikä välievaluointia ehditty tehdä hankevuoden aikana. Evaluoijana ei voitu käyttää Tansanian NNKY:n toimijaa.

 

Mitä saavutettiin

Kyläpankin toiminta ja siihen liittyminen oli esillä pitkin vuotta eri yhteyksissä. Kyläpankkiin liittyi 19 yh-äitiä ja pienyrittäjäksi ryhtyi 30 äitiä. Ensimmäisenä hankevuotena pienyrittäjiksi ryhtyneet saivat mentorointia. Kaiken kaikkiaan 60 % äideistä ryhtyi parantamaan taloudellista asemaansa. Tätä tulosta voidaan pitää hyvänä.

Yhteistyökumppaneille, järjestöjen edustajille ja kunnan virkamiehille järjestettiin kolmipäiväinen tapaaminen, jonka aiheena oli toiminnan jatkuminen Suomesta tulevan rahoituksen päätyttyä. Tapaamisen tavoitteena oli vahvistaa yhteistyötä ja sitoutumista yh-äitien tukityöhön. Myös äitien kanssa on keskusteltu toiminnan jatkumisesta. Palautetapaamisessa äidit totesivat, että he itse tulevat kantamaan vastuuta yh-äideille suunnatuista aktiviteeteista. Tämän vuoksi he pyysivät Morogoron NNKY:tä luovuttamaan tulevaisuudessakin tilojaan äitien käyttöön. Tähän yhdistys myös myöntyi. Yhdistys tulee jatkossa ohjaamaan omia varojaan yh-äitien tukityöhön. Varoja saadaan mm. vuokraamalla hankkeen yhteydessä remontoituja kokous- ja saniteettitiloja ulkopuolisille.

Yhteistyö eri yhteistyökumppaneiden kanssa on sujunut hyvin ja kaikki ovat vielä mukana hankkeessa. Äitien oppimista on vahvistettu käytännön esimerkkien ja käytännön tekemisen kautta. Järjestetyistä opetuksista on koottu käsikirjaa, jonka pohjalta koulutusta voidaan jatkossa tarjota toimintaan mukaan tuleville äideille ja myös mahdollisesti uusilla paikkakunnilla. Morogoron NNKY:n hankekoordinaattori osallistui verkkomuotoiseen vaikuttamistyön koulutukseen. Tavoitteena on tehdä vaikuttamistyötä yh-äitien aseman parantamiseksi.

Ulkoasiainministeriön edustaja kävi tutustumassa hankkeeseen marraskuussa. Tarkoituksena oli tavata hankehenkilöstöä ja edunsaajia eli yh-äitejä sekä tutustua hankkeen taloushallintoon. Kirjanpidon osalta saatiinkin tarkempia ohjeita. Vuoden lopussa järjestettiin tapaaminen jossa oli läsnä 43 äitiä, projektihenkilöstö ja Morogoron NNKY:n hallituksen jäseniä. Tällöin arvioitiin myös kuluneen vuoden koulutusten onnistuminen. Palaute oli positiivista ja esillä oli myös käytännön esimerkkejä siitä, miten saatua oppia oli käytännössä hyödynnetty. Tiedon ja osaamisen lisääntyminen on merkittävä tekijä sekä omanarvontunteen kohentamisessa että taloudellisen itsenäisyyden saavuttamisessa. Äidit jakavat myös saamansa tietoa eteenpäin omissa lähiyhteisöissään. Esimerkkinä yh-äidin naapurissa tapahtunut lapsen raiskaus: hankkeeseen osallistunut äiti osasi neuvoa lapsen perhettä jatkotoimenpiteissä.

Koulutusten yhteydessä on kysytty äitien itseluottamuksesta omassa ympäristössään ennen ja jälkeen koulutuksen. Äitien vastaus on ollut, että tiedon lisääntyminen sekä tietoisuus omista oikeuksista ja mahdollisuuksista antaa voimaa.

 

 

HANKE VUONNA 2012

 

Vuoden 2012 alkupuoliskon aikana tehtiin toimintasuunnitelma, sovittiin tehtävien ja­osta Morogorossa sekä laadittiin yhteistyösopimus. Hankkeen käytössä oleva Morogoron NNKY:n kokoontu­mistila remontoitiin kesällä, jonka jälkeen voitiin aloittaa hankesuunnitelman mukainen säännöllinen toiminta. Kokoontumisia järjestettiin vapaaehtoispohjalta myös jo vuoden alkupuolella. Äidit saivat toimintavuoden aikana koulutusta mm. pienyrittäjyydestä, naisten oikeuksista, perheoikeudellisista asioista ja seksuaaliterveydestä.

Hankkeen toiminnassa on mukana suunnitelman mukaisesti 55 äitiä lapsineen. Yksinhuoltajaäitien kerhotapaamisia järjestettiin vuoden aikana 20 kertaa. Paikalla oli keskimäärin 28 äitiä lapsineen. Äitien keskuudesta valittiin oma tiimi puheenjohtajineen vastamaan omalta osaltaan kerhon käytännön toteutuksesta. Morogoron NNKY perusti jo ennen hankkeen alkua kyläpankin (VICOBA), jonka tarkoituksena on myöntää pienlainoja naisille pienimuotoisen liiketoiminnan aloittamista varten. Vuonna 2012 pankin jäseneksi liittyi 10 hankkeessa mukana olevaa yksinhuoltajaäitiä.

Hankkeen ensimmäisen monitoroinnin toteutti Tansaniaan 28.11. – 5.12. suuntautuneella matkalla Annamari Herranen. Hän kyseli äitien kuulumisia ker­hotapaamisessa, havainnoi remontin toteuttamisen sekä kävi läpi hankkeen kirjanpito­asioita, suunnitelmia ja toteutumista hankekoordinaattorin ja kirjanpitäjän kanssa. Äitien elämäntilanteet ovat haastavia. Palaute vanhempien naisten osalta oli, että naisten oi­keuksista kuuleminen oli ollut merkittävä asia. Nuorempia naisia kiinnostivat seksuaali­terveyteen ja yrittäjyyteen liittyvät kysymykset. Äidit saivat kuulla perusasiat Suomen valtion budjetista, verotuksesta sekä eduskunnan ja hallituksen päätösvallasta. Palautteena äidit lähettivät kiitokset suomalaisille veronmaksajille siitä, että heidän hyväkseen on voitu aloittaa hanke.